Syyskuu.
Olemme päässeet muuttamaan Pikkuharjulle. Matka marraskuun lopun tonttikaupoista syyskuun alkuun on ollut työteliäs. Ja vaikka tuntuu, että aikaa rakennusprojektiin on kulunut paljon, niin loppujen lopuksi koko prosessi on vaatinut vain yhdeksän kuukautta. Se on pieni aika ihmisen elämässä ja aika normaali odotusaikakin.
Hommia Pikkuharjulla vielä riittää. Autotallirakennus on kesken ja Isäntä on nyt saanut liiterin lähes valmiiksi -vain nurkkalaudat ja rappu puuttuu. Mutta mikä onkaan tuo tunne, kun voit omassa pihassa touhuilla ja puistella vähän puruja pois housunpuntista ennenkuin tulet sisälle syömään. Se lienee jotain vapauden ja juurtumisen tunteen yhdistelmää? Onko se olonsa kotoisaksi tuntemista?
Emäntä ja Isäntä kissoineen opettelevat nyt uutta omakotielämää harjun humistessa syksyn tuulissa. On aika laittaa takkaan tulet ja nauttia lasillinen punaviiniä. Kissakin hyppäsi jo uunin pankolle kehräämään. <3
